21. heinä, 2016

Anna meille enkeleitä

He vilkuttavat iloisesti jo kaukaa kävellessään tapaamaan meitä - nyt jo toistamiseen - ja pian halataan lämpimästi - kuin olisimme tunteneet aina! 

Kaikki alkoi pienestä, ystävällisestä hymystä ja muutamasta venäjänkielisestä sanasta Titov-museolla, Polkovnikovin kylässä kolme viikkoa sitten. Osuimme paikalle juuri museon sulkemisajan jälkeen ja Popovin perhe puhui puolestamme hellyttäen museon vahtimestarin järjestämään meille vielä yksityiskierroksen. Yhteisten avaruusjuttujen jälkeen he pyysivät meitä kanssaan läheisen Koshikinskyn kylän kyläjuhliin, jotka oli tänä vuonna järjestetty runoilija Robert Rozhdestvenskyn muistoksi. Pian köröttelimme peräkkäin läpi metsäisen taipaleen jyrkän kanjonin reunalla sijaitsevalle juhlapaikalle.

Ilman heitä emme olisi koskaan tuohon paikkaan metsän keskelle, kauas päätiestä osuneet ja olisimme missanneet upeat nuorten laulu- ja tanssiesitykset, hienot näkköalat kanjoniin, maistuvat saslikit ja jopa maailman kuulun valokuvataiteilija Ekaterina Rozhdestvenskyn tapaamisen. 

Palatessamme Mongolian kierrokseltamme matkareittimme kulkee jälleen heidän kotikaupunkinsa Barnaulin kautta ja on ilo tavata heidät uudelleen. Pian risteilemme jokialuksella hörppien makeaa omenalimsaa ja maistellen barnaulilaista vaniljajäätelöä. Piipahdamme sisälle Barnaulin vanhimpaan ortodoksiseen kirkkoon, Znamenskayaan, jossa on myös kaikkien matkustajien suojelupyhimyksen, Pyhän Nikolauksen ikoni.  Liikutun, kun ystävämme sytyttävät tuohuksensa lähettääkseen rukouksensa meidän, resuisten reissulaisten, puolesta. Kävelemme kaupungin keskustassa ja kuvaamme tärkeimmät nähtävyydet, ruokailemme yhdessä ja popitamme innoissamme paikallisen pubin jukeboxista yllättäen löytynyttä Sunrise Avenueta. Eroamme kaihoisin mielin heidän saatellessa meidät kaupungin ulosmenotielle, kun matkamme jatkuu. 

Ajaessamme halki Kazakstanin yllätymme, kun saamme puhelimeemme varoitusviestin - Almatyssa on käynnissä ammuskelu ja poliisioperaatio. Sinne on nyt vaarallista mennä! Venäläiset ystävämme ovat valppaina seuranneet reittiämme ja varjelevat nyt meitä joutumasta ammuskelun keskelle! 

Ihminen on ihmiselle susi sanotaan - kunpa kuitenkin useammin olisimme enkeleitä toisillemme!